Tukholmaan matkustaminen on ainakin näin turkulaiselle aika helppoa. Valintatilanne on lähinnä se, että onko liian vanha laivalle tai liian varaton lentämään. Tässä tapauksessa tilanne oli jälkimmäinen, 244 euroa ei normaalisti ylitä sietokykyä edestakaisten lentojen hintana, mutta lentoajat olivat siinä määrin nihkeät, että edestakainen laivamatka verrattain sopuisaan 30 euron hintaan vei voiton.
"Päivä Tukholmassa"- risteilyillä Turusta on se nihkeä puoli, että paatti seisoo satamassa vain sen aikaa, että Tukholmaan jäävät matkustajat saadaan ulos ja Tukholmasta uudet sisään. Eli Tukholman aamuun on rantauduttava jo kauan ennen kuin kukko on kasvanut kiekumisikään, eli noin nelisen tuntia ennen ensimmäisten pubien (ja kauppojenkin) aukeamista. Tällä kertaa kuitenkin merenkäynti oli siinä määrin voimakasta, että satamaan päästiin noin tuntia aikataulua jäljessä, mutta kyllä siihen silti sarkaa jäi.
Viking Linella matkustaessa ja etenkin tälläisella retkellä, jolla on tarkoitus viettää käytännössä koko aika Södermalmilla, ei aamun tunteja ole oikein syytä tappaa muilla tavoin kuin kävelemällä noin 20 minuutin matka Tegelvikshamnista Medborgarplatsenille ja syödä Scandic Malmenissa hotelliaamiainen. Hintavahan se on, mutta sillä tsemppaa kuitenkin käytännössä iltaan asti, ja mieluummin aikaansa viettää sisällä, etenkin näin marraskuun alussa. Ja hinta-laatu-suhde on lähempänä maalia kuin Söderin hienostokahviloissa, joista sadalla kruunulla irtoaa sämpylä+mehu/kahvi.
Paitsi tällä kertaa, kun Scandic Malmen oli viimeistä luutakomeroa myöden täyteen buukattu, joten eivät suostuneet laskemaan aamiaissaliin muita kuin hotellin asukkaita. Mäkkäriratkaisu ei täyttänyt ihan täysin toiveita, mutta..no, ei uudestaan.
Aamu kului hitaasti Gröne Jägarenin avaamista odottaessa. Tekisi mieli sanoa, että hyvää kannatti odottaa. Mesta oli kuitenkin vartti avaamisen jälkeen niin täynnä, että toisen Falconin (0,4l, 24kr) saaminen tuntui kaukaiselta haaveelta. Joten päätimme koittaa onneamme toisaalla. Poistuessamme ravintolasta portsari ilmoitti jonottajille, että paikka en täynnä, keksikää jokin muu paikka. Kello oli noin 11.35.
Siirtymän aikana osa porukasta piipahti Skrapan-ostoskeskuksen Intersportissa, ihmettelemässä Hammarby-tuotevalikoimaa (osa ostikin jotain). Kaupan puheensorina sai myös miettimään kummassa ottelussa mahtoi olla enemmän suomalaisia, lauantaisessa Cup-finaalissa vai tässä.
Kun löysimme lopun seurueen The Central Barista, osoittautui että 'jääkärin' jättäminen taakse oli fiksu liike. Kuuden kruunun lisämaksulla sai jonottamatta tuoppiin tulikin Spendrupsin lageria, joka on tähän asti kohtaamistani ruotsalaisoluista ehdoton suosikkini. Lisäksi täällä koko seitsemänhenkinen seurueemme mahtui istumaan. Tämäkin kuppila alkoi natista liitoksissaan hyvin nopeasti, kun Gröne Jägaren ovelta käännytetyt alkoivat etsiä itselleen loppusijoituspaikkaa. Tiskiä ei enää nähnyt vihreävalkoisen muurin takaa. Joten ei päätimme kokeilla, josko hyvissä ajoin stadionin läheisyyteen siirtyminen olisi hyvä ratkaisu.
Eipä se oikeastaan ollut. Rehellisiä pubeja ei ollut, hinnat kohosivat yli Suomen hintatason ja istumapaikkoja, jos niitä olisi ollut, ei olisi saanut ottaa haltuunsa ilman ruuan tilaamista. Hyvältähän se kreikkalaisravintolan tarjonta näytti, mutta keppana vei mielenkiinnon.
Otetaan vaikka tähän väliin katsaus illan joukkueisiin ja areenaan.
Hammarby IF, muidenkin kuin kavereiden kesken Bajen, on kolmas Tukholman suurista (jalkapallo)seuroista. Jalkapallon osalla eteläisten kaupungin osien ylpeyden menestys on kuitenkin ollut merkittävästi vaatimattomampaa kuin kaupungin kahdella muulla seuralla. Pohjoinen kiistakapula, AIK, on sijoittunut Ruotsin mestaruussarjassa kärkikaksikkoon 25 kertaa ja voittanut 12 mestaruutta. Cup-finaaliinkin "Gnaget" on selviytynyt 16 kertaa ja poistunut kahdeksan kertaa voittajana. Itä-Tukholman porvariston Djurgården on voittanut 12 mestaruutta ja tullut toiseksi 13 kertaa. Cup-finaaleja vyöllä on kahdeksan, joista voitokkaita neljä. Marationtaulukkoa saa selata jonkun matkaa, ennen kuin vastaan tulee yhden mestaruuden, kolmen kakkossijan ja kolmen hävityn Cup-finaalin Hammarby IF. Vuoden 2001 mestaruus olikin joillekin Bajen-kannattajille merkillinen kokemus, sillä he olivat tottuneet olemaan ylpeitä siitä, että joukkuetta seurataan kaikkialle, vaikka koskaan ei ole mitään voitettu eikä varmaan voitetakaan.
Vaikka urheilullinen menestys onkin Bajenia karttanut, sillä ei ole ollut minkäänlaista vaikutusta seuran kannatukseen. Päättyneellä kaudella Bajenin yleisökeskiarvo oli melko käsittämätön 20451. Koko maan suurin murskaavalla erolla, toiseksi suurimman yleisökeskiarvon kerännyt AIK, joka sijoittui pääsarjassa toiseksi, jäi yli 4000 katsojaa jälkeen. Tällä katsojakeskiarvolla olisi myyty kaikki Allsvenskan-stadionit Tukholman Friends Arenaa ja Mälmön Svedbank Arenaa lukuunottamatta loppuun. Todettakoon sekin, että Bajenin kauden heikoin yleisömäärä on suurempi kuin Allsvenskanin neljänneksi suurin yleisökeskiarvo (IFK Göteborg). Suomeen lippujen hankinta onnistuu vaivattomasti axs.com -nettimyymälästä, josta liput tulevat vuorokaudessa omaan sähköpostiin tulostettavaksi. Meidän lippumme katsomonosaan B329, olivat pitkän sivun yläkertaan "klackenia" vasta päätä, josta näki koko kentän hyvin ja siitä kiinnostuneet pystyivät seuraamaan kannattajatoimintaakin. Hinta oli noin 35 euroa/kpl.
Viime kesänä avattu Tele2 Arena, tai niinkuin se kansan suussa tunnetaan, Nya Söderstadion, vetää parhaimmillaan sisäänsä 33000 katsojaa. 2,7 miljardia kruunua maksanut monitoimiareena toimii tätä nykyä myös Djurgårdenin kotikenttänä, järjestely joka herättää raivoa molempien seurojen kannattajissa.
Stadionille(, jolta muuten löytyy aivan uskomattoman miellyttävät penkit..) siirtyminen nähtiin aiheelliseksi noin tuntia ennen kick-offia, jolloin jo joutui noin satametrisen jonon päähän. Tämä kuitenkin veti todella nopeasti. Huomionarvoista on, että stadionilla ei missään vaiheessa suoritettu turvatarkastuksia vaan reppu selässä sai kulkea ilman kenenkään kiinnostumista.
Saattaa johtua Turussa perjantai-iltana aloitetusta voitelusta, mutta stadionilla kovaan hintaan (50kr) myyty Norrlands Guldin folköl, oli ensimmäinen folköl-kokemukseni, joka ei ollut kammottava. Näitä menikin sitten ottelun aikana enemmän kuin uskoisikaan..
 |
| 35 minuuttia kick-offiin. |
paikkojamme vastapäätä, oli jo varsin piukassa. Samaten Ultra Boysin johtama seisomakatsomo päädyn alakerrassa täyttyi hyvää vauhtia.
Ja nopeasti oli koko stadion oli täynnä, lukuunottamatta muutamaa sataa vapaata seisomopaikkaa vieraskannattajien karsinassa. Mikäli se jollekulle oli vielä epäselvää, niin viimeistään sen jälkeen kun Bajenin legendaarinen Just i dag är jag stark- hymni täräytettiin ilmoille 30000 ihmisen karaokena, niin viimeinenkin ihminen Södermalmin saarella tiesi, että nyt on matsipäivä.
Vaikka hymnin aikana Ultra Boysin johtamassa päädyssä nähty overhead olikin kunnioitettavan kokoinen ei suunnittelussa ollut mielestäni osuttu ihan keskelle taulua. Mosaiikkikin on tasoa Porin Ässät. Oletettavaa on, että noin kuukautta aikaisemmin tehty Ultra Boysin 15-vuotisjuhlakoreografia oli syönyt resursseja jonkin verran.
Itse ottelu pääsi alkamaan reilu viisi minuuttia ennakoitua myöhemmin, sillä tuomarin ensimmäinen vihellys toimi paitsi merkkinä pelaajille aloittaa ottelu, myös päädylle värjätä maisema punaiseksi pyrotekniikalla. Soihtujen määrää on täysin
toivotonta arvioida, mutta turvallisesti voinee veikata, että kolminumeroisiin meni.
Mitä kenttätapahtumiin tuli, niin sielläkin mentiin odotetulla kaavalla, vieraiden touhussa oli aika lailla pelailun maku, olihan nousuhaavet kariutuneet edellisellä kierroksella. Hammarbyn otteista sen sijaan oli alussa havaittavissa, että aika monen takaraivossa jyskytti ajatus siitä, kuinka valtavan pitkä matka kentältä on pukukoppiin, jos ottelun lopputulos on muu kuin se, jota 30 000 paikallaolijaa odottaa.
18. minuutilla Hammarbylle tarjottiin kohtalaista saumaa ottaa peli hallintaansa, kun SIF- maalivahti Anton Cajtoft teki jo toisen täysin holtittoman vastaantulon, ja tällä kertaa Hammarby-hyökkääjän tyrmääminen ei jäänyt tuomariltakaan huomaamatta. Punainen kortti, rangaistuspotku ja äärettömän pitkältä tuntunut odotus kun maali vieraat vaihtoivat maalivahtia. Kolme viime kautta Häckenissä penkillä istunut ja varmaankin peliajan perässä SIFiin siirtynyt Damir Mehic pääsi neljättä kertaa tällä kaudella kentälle. Ja ihan näyttävä sisääntulo se olikin - eihän se Bajen-legenda Kennedy Bakircioglün rankkari nyt mitään maailman luokkaa ollut, mutta kyllähän se hyvää kassarin itseluottamukselle tekee, kun ensimmäinen kosketus palloon on torjuttu rangaistuspotku. Lopulta Mehicillä ei kuitenkaan ollut mitään mahdollisuuksia selvitä Hammarbyn vyörytyksestä. Kulmapotku- (18-1) ja laukaustilasto(22-9) antanevat jonkinlaisen kuvan siitä kumpi ottelua hallitsi. Toki on myönnettävä, että jos en olisi ollut paikalla neutraalina katsojana, vaan nousujuhlia odottavana bajarena, olisin varmasti oluthuikkien välissä toistellut päässäni että "ei tässä voi taas käydä näin".
Katsomoon palatessani en tätä olisi enää joutunut pohtimaan, sillä jo 48. minuutilla Kennedy teki sen mitä parhaiten osaa - laukoi niin täydellisen vapaapotkun, ettei maalivahtikaan nähnyt aiheelliseksi kuin seurata katseella pallon painumista ylänurkkaan. Tunnelma olutjonossa oli korkealla... Kun Kennedy 62. minuutilla osoitti vielä, että kyllä rankkaritkin uppoaa, niin viimeinen puoli tuntia oli enää lähinnä loppuvihellyksen odottelua. Lopulta, kun Linus Hallenius iski 93. minuutilla taululle 5-0 -lukemat, totesi tuomari että nyt on ottelu ratkennut, ja päästi kotiyleisön piinastaan.
Montaa sekuntia päätösvihellykseltä ei kulunut ennen kuin kenttä oli täynnä ihmisiä juhlimassa viisivuotisen Superettan-taipaleen päätöstä - kuka soihduttaen, kuka itsestään (keino)nurmella maaten kuvia ottaen. Myöhemmin kanssamme samassa metrossa stadionilta poistunut mies esitteli tyytyväisenä muistoksi tarttunutta kulmalippua. Kun myöhemmin katseli Södermalmilla käynnissä ollutta kansanjuhlaa, ei voinut kuin todeta, että kyllähän Hammarby ehdottomasti pääsarjaan kuuluu. Skål!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti